Luottamus on tekoja, ei pelkkiä tavoitteita – näkökulmia liiketoiminnan arjesta

Vastuu Groupin kesäkuisen Vastuu Aamu -tapahtuman toisessa paneelikeskustelussa siirryttiin talouden suuresta kuvasta suoraan liiketoiminnan ytimeen. Kysymykseen ”Miten luottamus rakennetaan liiketoiminnassa?” vastasivat Greta Andersson (YIT), Karen Zilliacus (Fortum) ja Tarja Anunti (Linnunmaa Lex).  Keskustelun keskeinen sanoma oli kirkas: luottamus ei ole vain viestinnällinen teema, vaan se on ansaittava arjen päätöksillä, strategisilla valinnoilla ja koko arvoketjun hallinnalla.

Vastuullisuus on luottamuksen polttoainetta

Paneelissa pohdittiin pitkään vastuullisuuden ja luottamuksen suhdetta. Tarja Anunti tiivisti, että vaikka kyseessä on kaksi eri asiaa, vastuullisuus on luottamuksen keskeinen rakennusaine. Vastuullisuutta voidaan arvioida datan, raportoinnin ja lainsäädännön vaatimusten kautta, mutta luottamus syntyy siitä, miten nämä näkyvät käytännön tekoina.

Eri aloilla luottamus näyttäytyy eri tavoin. YIT:llä se tarkoittaa ennen kaikkea turvallisuutta, laatua ja reiluja käytäntöjä työmailla. Fortumilla taas luottamuksen ytimessä on vähäpäästöisen energian toimitusvarmuus ja asiakkaiden tukeminen vihreässä siirtymässä.

Toimitusketjujen tarkastelu on välttämätöntä

Suurten yritysten vastuu ei lopu omiin seiniin. Greta Andersson korosti, että YIT:llä on jatkuva ”valokeila”, jota suunnataan toimitusketjuihin epäkohtien, kuten työperäisen hyväksikäytön, löytämiseksi. Pelkät sopimuspykälät eivät riitä, vaan yrityksen on seurattava aktiivisesti, mitä kentällä tapahtuu. 

Karen Zilliacus muistutti, että vaikka kaikkea ei voi kontrolloida, yritys kontrolloi sen, kenet se valitsee kumppanikseen. Luottamus rakentuu sille, että kumppanit sitoutuvat samoihin periaatteisiin.

Kuka omistaa luottamuksen?

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että luottamusta ei voi ulkoistaa yhdelle osastolle. Vaikka raamit luodaan johdossa, luottamuksen omistaa jokainen työntekijä. Se näkyy asiakaspalvelijan kohtaamisissa, lakimiehen laatimissa sopimuksissa ja viestintätiimin tavassa puhua sidosryhmille. Sisäinen luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat pohja, jolle ulkoinen luottamus rakentuu – jos työntekijät eivät luota yritykseen, he äänestävät jaloillaan.

Rehellisyys keskeneräisyydestä rakentaa uskottavuutta

Yksi paneelin kiinnostavimmista huomioista liittyi läpinäkyvyyteen. Täydellinen läpinäkyvyys on mahdotonta lainsäädännön ja liikesalaisuuksien vuoksi, mutta aito luottamus syntyy siitä, miten yritys viestii vaikeista asioista. 

Greta Andersson peräänkuulutti yrityksiltä rohkeutta tuoda esiin keskeneräistä työtä ja haastavia kysymyksiä. Jos yritys viestii vain onnistumisistaan, se ei välttämättä herätä luottamusta. Sen sijaan virheiden myöntäminen, niistä oppiminen ja korjaavista toimenpiteistä kertominen ovat parhaita tapoja palauttaa menetetty luottamus. 

Kolme vinkkiä luottamuksen vahvistamiseen:

1. Pidä lupaukset: Tee se, mitä olet luvannut.

2. Ole avoin vaikeuksista: Viesti havaituista epäkohdista ja kerro, miten niihin puututaan.

3. Vastuullisuus osaksi ydintä: Älä tee vastuullisuudesta pelkkää tarkistuslistaa, vaan integroi se kaikkeen päätöksentekoon.

Keskustelu osoitti, että luottamus on matka, ei päämäärä. Sen rakentaminen vaatii jatkuvaa valppautta, kykyä tunnistaa riskejä sekä tahtoa toimia oikein silloinkin, kun kukaan ei katso.

👉 Katso paneelikeskustelu