Vastuu Groupin kesäkuussa järjestämässä Vastuu Aamu -tapahtumassa kuultiin painava puheenvuoro Työn ja talouden tutkimus Laboren johtajalta, professori Mika Malirannalta. Maliranta toi keskusteluun kansantaloustieteilijän näkökulman siihen, miksi luottamus ei ole vain pehmeä arvo, vaan yksi talouskasvun ja yhteiskunnan vakauden perusedellytyksistä.
Luottamus on yhtä kuin rationaaliset odotukset
Maliranta huomautti heti aluksi, että taloustieteilijät käyttävät luottamuksen sijaan usein termiä odotukset, ja nimenomaan rationaaliset odotukset. Talouden näkökulmasta luottamus tarkoittaa sitä, että ihmiset ja yritykset voivat luottaa tehtyjen päätösten vaikutusten jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Esimerkiksi verokevennykset eivät piristä kulutusta, jos kansalaiset eivät luota niiden pysyvyyteen. Jos luottamus puuttuu, ihmiset alkavat säästää pahan päivän varalle, mikä voi johtaa negatiiviseen kehään: säästäminen kasvaa, työtunnit vähenevät ja työttömyys nousee.
Talouskasvun ja instituutioiden symbioosi
Yksi Malirannan puheenvuoron kiinnostavimmista kohdista käsitteli talouskasvun ja yhteiskunnallisten instituutioiden välistä yhteyttä. Hän viittasi taloushistorioitsija Benjamin Friedmaniin, jonka mukaan talouskasvu tuo esiin ihmisten hyvät ominaisuudet.
Vahvan kasvun aikana ihmiset suhtautuvat myönteisemmin toisiinsa, suvaitsevaisuus lisääntyy ja demokraattisten instituutioiden arvostus vahvistuu.
Kasvun hidastuessa historiallinen näyttö viittaa siihen, että ihmisistä tulee "häijympiä", vastakkainasettelu lisääntyy ja esimerkiksi maahanmuuttovastaisuus kasvaa.
Maliranta korosti, että tämä on itseään vahvistava kehä: demokratia ja luottamus edistävät talouskasvua (kuten tuoreet nobelistit Acemoglu ja kumppanit ovat osoittaneet), ja talouskasvu puolestaan vahvistaa demokratiaa.
Luottamuserojen hälyttävä kasvu
Vaikka Suomi on perinteisesti ollut korkean luottamuksen maa, Maliranta nosti esiin huolestuttavan tilastollisen havainnon: luottamus on jakautumassa.
Ylimpään tuloneljännekseen kuuluvien kuluttajien luottamus on palannut normaalille tasolle.
Alimmassa tuloneljänneksessä luottamus on kuitenkin historiallisen alhaalla, "all time low".
Tämä ero ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Malirannan mukaan onkin tärkeää katsoa keskiarvojen taakse; eri tilanteissa olevat ihmiset kokevat luottamuksen eri tavoin.
Miksi Suomella on toivoa?
Vaikka Suomen talouskasvu on viime vuosina jäänyt jälkeen Ruotsista ja Tanskasta, Maliranta pysyy optimistisena "ison kuvan" suhteen. Hänen mukaansa Suomi kuuluu samaan perusjoukkoon muiden Pohjoismaiden kanssa – meillä on samat fundamentit: hyvät yrittäjät, osaava työvoima ja luottamus viranomaisiin.
Pohjoismainen luottamus on kilpailuetu. Maliranta mainitsi peliteoreettisen näkökulman: täällä on rationaalista olla rehellinen, koska rehellisyys on normi ja huijaamisesta rangaistaan. Jos voimme luottaa siihen, että olemme pohjimmiltamme yhtä vahvoja kuin naapurimme, meillä on hyvät perusteet uskoa vahvaan kasvuun seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä edellyttää kuitenkin, ettemme itse omilla toimillamme rajoita kasvun mahdollisuuksiamme.
Viesti nuorille: Koulutus on paras investointi
Puheenvuoronsa lopuksi Maliranta antoi konkreettisen neuvon nuorille. Vaikka talouskasvu on hidastunut, nuoret ovat yhä keskimäärin rikkaampia kuin edelliset sukupolvet olivat nuorena. Korkeakoulutus on edelleen ylivoimaisesti paras elämänmittainen investointi, jonka tuotto vain kasvaa uran edetessä.
Malirannan viesti oli selvä: Luottamus rakennetaan teoilla, mutta se vaatii tuekseen ymmärrystä talouden lainalaisuuksista ja rohkeutta katsoa kohti pitkän aikavälin kasvua lyhyen aikavälin heilahteluiden sijaan.