« takaisin

Kuinka tunnistat kosteusvaurion kerrostalossa

Kotona vietetään elämän aikana paljon aikaa, joten oman kodin sisäilma- ja homeongelmat voivat aiheuttaa paljon haittaa terveydelle. Oma koti on monelle myös elämän suurin rahallinen sijoitus, joten kodistaan kannattaa huolehtia myös taloudellisista syistä. Kokosimme tähän kirjoitukseen vinkit, kuinka tunnistat kosteusvaurion kerrostalossa. 

Kuinka tunnistat kosteusvaurion kerrostalossa

Sisäilmayhdistyksen mukaan sisäilma- ja homeongelmien vaurioita ja haittoja pystyy parhaiten ennaltaehkäisemään säännöllisellä rakennuksen huollolla ja ylläpidolla. Vaurioiden korjaaminen on aina edullisinta, jos ne havaitaan varhaisessa vaiheessa. Kun vaurion syyt selvitetään ja ne korjataan, altistuminen haittatekijöille yleensä loppuu ja asukkaiden terveystilanne kohenee. Kaikki eivät saa oireita, mutta se ei tarkoita, etteikö ongelmia voisi olla.

Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola kehottaa ottamaan kodin puutteet ja sisäilmaoireilut vakavasti.

– Olemme kaikki erilaisia. Yksi sairastuu jo lyhyen altistumisen jälkeen, toinen saa lieviä oireita ja kolmas ei sairastu ollenkaan. Se että asunnon aiempi asukas on ollut oireeton ei takaa asunnon terveellisyyttä, Ahola muistuttaa.

Näin tunnistat kosteusvaurion kerrostalossaKosteusvaurion tunnusmerkkejä kerrostalossa

Kosteusvaurioiden seurauksena voi syntyä erilaisia oireita. Hälytyskellojen tulisi soida, jos kärsit toistuvista hengitystieinfektioista. Jos sinulla esiintyy nenän ja kurkun oireita, silmien ja ihon ärsytystä, päänsärkyä tai väsymystä, mutta oireet helpottuvat tai katoavat muualla oleskeltaessa, syynä voi olla kosteusvauriosta peräisin oleva sisäilmahaitta.

Myös nenään kannattaa luottaa. Sisäilmaongelmaisen asunnon haju voi olla esimerkiksi pistävä tai maakellarimainen. Sisäpintojen rakenteiden kunnossa voi näkyä kosteusvaurioiden jälkiä esimerkiksi maalin hilseilynä, tapetin kupruiluna, kaakelien irtoamisena tai parketin värivirheinä.

 

Mervi Ahola, kuva: Outi Airaksinen

Mitkä asiat kerrostaloissa usein aiheuttavat ongelmia?

– Kerrostaloissa kosteusvaurioiden aiheuttajina ovat usein putkivaurioista tai vuotavista liitoksista johtuvat vuodot. Putkistoista pitäisi pitää parempaa huolta ja tehdä putkiston kunnon tarkastuksia säännöllisesti. Asukas huomaa vaurioiden merkkejä usein esimerkiksi astianpesukoneen liitoskohdissa. Niiden tulisi olla asennettu niin, että mahdolliset vuodot ovat helposti havaittavissa. Myös suojakaukaloiden käyttö on suositeltavaa. Vuoto voi olla sen verran pientä, ettei se näy kaapiston ulkopuolelle tai tule lattialle saakka, ja silloin vesivahinko syntyy salakavalasti, Ahola varoittaa.

Kuinka toimia, jos epäilee kosteusvauriota?

Jos havaitset katossa, lattiassa tai seinäpinnoissa läikkiä tai muuta kosteusvaurioon viittaavaa, toimi seuraavasti:

– Jos asut vuokralla, ota yhteyttä vuokranantajaan. Asunto-osakkeen omistajan tulee ottaa yhteys isännöitsijään ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan pikimmiten. Usein pieni läikkä katossa tarkoittaa laajempaa vuotoa kattorakenteiden takana, joten tämän tyyppiset vauriot tulee aina tutkia, Ahola sanoo.

Kirjallinen ilmoitus kiinteistön edustajalle, jossa yksilöidään haitta ja sen esiintyminen on välttämätön asian etenemisen vuoksi.

Vaurioita tutkimaan tulevan asiantuntijan tulisi olla rakennusteknisen koulutuksen käynyt ja mielellään rakennusten kosteustekniseen toimintaan perehtynyt ammattilainen. Eurofins expert servicesin sivuilta löytyy esimerkiksi lista sertifioiduista rakennusterveysasiantuntijoista. Järjestöistä Hengitysliitto ry ja Asumisterveysliitto AsTe ry antavat myös neuvontaa.

Ahola neuvoo, kuinka mahdollisia kosteusvaurioita tulisi tutkia

– Kuntotutkimuksessa käytettäviä mittauksia ovat esimerkiksi merkkiainemittaukset, kosteusmittaus, rakenneavaukset ja materiaalinäytteet ja paine-eromittaus. Homekoiria hyödynnetään myös koko ajan enenevissä määrin. Kaikki sisäilmasta tehtävät mittaukset ovat epävarmoja. Vaikka mittaustulokset jäisivät raja-arvojen alle, tämä ei tarkoita, etteikö rakennuksessa voisi olla vaurioita. Rakennukset tulisikin tutkia kokonaisvaltaisesti. Pätevä tutkija tuntee riskirakenteet ja osaa kohdistaa tarvittavat tutkimukset oikeisiin paikkoihin, Ahola kertoo.

Lue myös vinkit, mitä kannattaa tehdä, jos epäilet kotonasi homevauriota.

 

Lähteet:

Allergia- ja Astmaliitto ry

Hengitysliitto ry

Sisäilmayhdistys ry

Asumisterveysliitto AsTe ry

 

 

 

Lue lisää aiheesta