« takaisin

Marjo Miettisen vieraskynä: Osaamista kartoittavasta datasta apua osaajapulaan

Marjo Miettinen

Korona runteli yrityksiä monin eri tavoin ympäri Suomen ja niiden taloudelliset tilanteet vaihtelevat edelleenkin poikkeuksellisen paljon. Samaan aikaan teollisuudessa on kuitenkin kasvava osaajapula: Teknologiateollisuuden vastikään julkaiseman osaajatarveselvityksen mukaan teknologia-alalle tarvitaan kymmenen vuoden aikana jopa 130 000 uutta osaajaa.

Samassa yhteydessä avattiin Osaamispulssi.fi -sivusto, joka kertoo dataa hyödyntäen tuoreimmat tiedot osaamisen tarpeista teknologiateollisuudessa. Parhaassa tapauksessa sivuston avulla pystytään yhdistämään osaajat oikeisiin työpaikkoihin ja tekemään näkyväksi koulutusjärjestelmän kuopat.

Isäni perusti vuonna 1958 sähköistysratkaisuja tarjoavan Enston. Perheyrityksemme on jo yli 60-vuotias ja johtoajatuksenamme on edelleen uusien tuotteiden innovointi ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Uskon vahvasti, että digitaalisuus tulee olemaan entistäkin vahvemmin esillä; todennäköisesti sen avulla löydetään ratkaisuja myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Onhan Teknologiateollisuus ry:ssä nyt jo otettu ensiaskelia datan ja tekoälyn hyödyntämisessä osaamistarpeiden kartoituksessa ja osaamisen kehittämisessä.

Osaamispulssissa työpaikkailmoitukset, opinnäytetyöt ja tutkimusjulkaisut muuntautuvat osaamisdataksi, joka kertoo arvokasta tietoa kohtaanto-ongelmista

Teknologiateollisuus on kuluneen vuoden aikana kokeillut osaamista kuvaavan datan hyödyntämistä kahdesta näkökulmasta:

  1. Miten tekoälyn avulla voidaan tunnistaa toimialan osaamistarpeita eri aineistoista, kuten työpaikkailmoituksista, opinnäytetöistä tai tutkimusjulkaisuista?
  2. Miten yritykset voivat hyödyntää tekoälyä ja osaamisdataa hr-johtamisessa ja osaamisen kehittämisessä?

Ensimmäisen kokeilun tulokset löytyvät Osaamispulssi-sivustolta. Kokeilu avasi mielenkiintoisia mahdollisuuksia: jos sekä alan osaamistarpeet että koulutustarjonta on analysoitu osaamisdataksi, voidaan vertailla, mitkä ovat koulutustarjontamme vahvuudet ja puutteet suhteessa osaamistarpeisiin.

Datan avulla voidaan parantaa myös koulutuksen kohtaantoa. Kun tarve on tunnistettu, voidaan vertailla koulutuksen tarjoajien profiileja – mistä löytyy mitäkin tarvittua osaamista – ja tunnistaa ja suositella esimerkiksi oikeita koulutuksia niin yrityksille kuin opiskelijoille ja työntekijöillekin.

Data voi olla tukena myös monenlaisissa hr-päätöksissä, kun yrityksissä mietitään osaamisen kehittämisen tarpeita ja tunnistetaan ydinosaamisia. Esimerkiksi kestävään arvonluontiin liittyvä osaaminen on tunnistettu tärkeäksi osaamisalueeksi monessa teknologia-alan yrityksessä.

Parhaimmillaan Suomen vientiteollisuuteen voisi muodostua osaamisen ekosysteemi, jossa osaamisdata toimii välittäjäaineena, joka yhdistää osaajat oikeisiin työpaikkoihin, yritykset ja osaajat oikeisiin osaamisen kehittämisen palveluihin ja koulutuksen tarjoajat ajantasaiseen osaamistarvetietoon.

Omadata-ajattelun mukaiset ratkaisut helpottavat ihmisen mahdollisuuksia hyödyntää omaa osaamisdataansa

Ihmisten osaamisdata on henkilötietoa, ja sen käsittelyssä ihmislähtöinen omadata-ajattelu on avain tiedon hyödyntämiseen. Omadata-ratkaisuilla pyritään helpottamaan ihmisten mahdollisuuksia saada omaa osaamisdataansa eri lähteistä ja luvittaa sitä eteenpäin haluamiinsa osaamisen kehittämisen ja työelämän palveluihin.

Omadata tuo henkilötietojen hallintaan ja käsittelyyn uutta lähestymistapaa, jonka avulla pyritään siirtymään nykyisestä organisaatiokeskeisestä järjestelmästä kohti ihmiskeskeistä järjestelmää.

Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että yksilö hallitsee omia tietojaan. Hyvä esimerkki on oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen datan avulla. Jos henkilö antaa luvan, datan avulla voidaan auttaa luomaan digitaalinen CV.

Omadatan avulla työntekijät voivat antaa työnantajalle luvan hakea omia opintosuorituksia ja -pätevyyksiä. Tämän jälkeen työnantajan on helpompi hahmottaa organisaation osaamista ja suunnitella osaamisen kehittämistä sekä projektien resursointia. Työnhakija voi luvittaa omia tietojaan useisiin eri työelämäpalveluihin. Koska tiedot päivittyvät automaattisesti ja ovat varmennettuja, työnantajat löytävät helpommin työnhakijoita

Teknologiateollisuuden osaamistarveselvityksessä keskeisessä roolissa oli yrityksille tehty joukkoistus, jossa yritysten edustajat validoivat ja täydensivät tekoälyn tuottamaa tietoa. Tarvitsemme siis vielä tulevaisuudessakin myös osaamistarpeiden ja -haasteiden kartoittamisessa ihmisälyä – eli osaavia ihmisiä.

 

Marjo Miettinen

Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja

Enston hallituksen puheenjohtaja

Digitaalinen työllistyminen -hankkeen suojelija