« takaisin

Kolmas ratkaisupaja käsittelee KIRA-alan opintojen kulkua ja ohjausta

shutterstock_548871208

Syksyn kolmannen 2.11. järjestettävän ratkaisupajan aiheena on opintojen kulku ja opintojen ohjaus. Ratkaisupaja tuo esiin opinto-ohjauksen tärkeää roolia opintojen sujuvuuden ja kiinteistö- ja rakennusalalle työelämään sijoittumisen kannalta.

 

”Opinto-ohjaus on laaja aihe, joka kattaa ihmisen koko elämänpolun”, sanoo Helsingin kaupungin pedagoginen asiantuntija Sara Peltola.

Tuleva ratkaisupaja tuo esiin alateemoja, joita ovat mm. opinto-ohjauksen järjestäminen, opinto-ohjaajan suhde opiskelijaan, opintopolut, osaamisen tunnistaminen, haasteet ja ryhmäytyminen.

Opinto-ohjauksen merkittävä rooli

Niin kuin monella muullakin alalla, myös kiinteistö- ja rakennusalalla yksilöllinen opintojen ohjaus koetaan merkitykselliseksi.

”Jokainen ohjausprosessi on yksilöllinen, koska jokainen ihminen ja jokaisen tilanne on yksilöllinen. Tämä seikka on aivan ohjaustyön ytimessä ja toisaalta myös työn suola: koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan ja aina oppii uutta”, kertoo Peltola.

Opinto-ohjauksen pitäisi olla tasalaatuista riippumatta koulutuksenjärjestäjästä. Jos resursointi ei ole kohdillaan, kokee opinto-ohjaaja monesti riittämättömyyden tunnetta. Myös työtilan merkitys korostuu.

”Pidän yksilöllistä ohjausta erittäin merkittävänä. Yksilöohjauksessa etsitään vahvuuksia ja löydetään niitä. Työhön kuitenkin tarvitaan yksilöohjaukseen soveltuva työtila, jossa on mahdollisuus keskustella rauhassa luottamuksellisista asioista”, sanoo Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi.

Armi Nurmi

Kyselyssämme tuli ilmi, että tulevaisuudessa olisi tärkeää lisätä opettajien ohjausosaamista ja valmiutta. Opintojen aikaisen tuen ja ohjauksen määrää olisi ratkaisevaa myös pyrkiä lisäämään.

”Opinto-ohjaajan työkuva ei välttämättä ole kaikille tuttu. Välillä ajatellaan, että opo osaisi sanoa esimerkiksi jonkun testin perusteella, mikä olisi hyvä ala kenellekin tai että hänen roolinsa olisi ensisijaisesti taata nopeat siirtymät eri kouluasteiden välillä. Tosiasiassa kuitenkin opinto-ohjaaja tukee ohjattavan, nuoren tai alanvaihtajan omaa ajattelutyötä siitä, millaisen paikan tässä yhteisessä maailmassa hän haluaa itselleen rakentaa ja mitä ongelmia olla mukana ratkaisemassa”, täsmentää Peltola.

Opiskelijan ja opinto-ohjaajan välisen luottamussuhteen rakentumiselle täytyy myös antaa aikaa.

”Liian laaja työnkuva vie aikaa ohjattavan kohtaamiselta”, sanoo Nurmi.  

Opintopolut ja tulevaisuus

On tavallista, että opiskelija kokee opintojensa varrella epävarmuutta tulevaisuuden suunnan suhteen. Opintopolkuja on tärkeää tuoda esiin, jotta pystymme auttamaan nuorta näkemään, millaisia mahdollisuuksia hänellä voisi olla tulevaisuudessa. Peltola korostaa opiskelijan tulevaisuudenlukutaidon tukemista.

”On tärkeää tukea nuorten tulevaisuuslukutaitoa eli heidän taitoaan havainnoida, yhdistellä ja tulkita erilaisia tulevaisuuteen liittyviä kehityskulkuja ja pohtia, mitä ne voisivat omalta kohdalla tarkoittaa. Koska tulevaisuus ei ole ennalta määritelty, on olennaista keskustella arvoista ja puhua siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa. Millaisia ammatteja sinun toivottava tulevaisuutesi tarvitsee rakentajikseen?”, kysyy Peltola.

On kaikkien etu, jos opiskelijoille pystytään tarjoamaan ajantasaista ohjausta.

”On tärkeää, että ohjaustyötä tehdään ajantasaisilla tiedoilla, mutta välillä täydennyskoulutukseen on haasteellista päästä. Esimerkiksi opetukseton perjantai mahdollistaisi täydennyskoulutuksiin osallistumisen. Se olisi kustannustehokas tapa, josta hyötyisivät viimekädessä ohjattavan lisäksi myös työnantaja sekä työntekijä itse”,ehdottaa Nurmi.

Nurmi kokee, että koko koulu ohjaa, mutta ohjaustyön tekeminen vaatii osaamista ja koulutusta. Tämän lisäksi on myös oltava taito kohdata ihmisiä, kuunnella ja halu auttaa. Ohjauksen avulla vahvistetaan tiedonhakutaitoja, jotka auttavat myöhemmin uramahdollisuuksia pohtiessa.